Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä
Euroopan kristilliset piirit haluavat uskontonsa tulevan kirjatuksi EU:n perustuslakiin. On tietenkin luonnollista, että jokainen haluaa omalle aatteelleen mahdollisimman paljon etuuksia ja erioikeuksia. Nyt vain ovat ylväät tasa-arvoisuuden ja suvaitsevuuden aatteet väistymässä raa'an vallanhimon tieltä.
Suomen luterilaisten johtajan, arkkipiispa Jukka Paarman mukaan "kirkolla ei ole mitään kristinuskon kirjaamista vastaan". Odottikohan kenties joku, että ev.lut. kirkko olisi vastustanut erityismaininnan saamista uskonnolleen?
Olisiko liikaa toivottu, että lehdestä voisi lukea ajatuksia sellaisilta eurooppalaisilta, jotka kokevat tulevansa kaltoin kohdelluiksi tämän hankkeen vuoksi? Euroopan uskonnottomilla, juutalaisilla, muslimeilla, hindulaisilla, buddhalaisilla jne. olisi varmaankin joku sana sanottavana Unionin muuttumisesta kristillisyyden esitaistelijaksi.
Onko kristillisten tarkoituksena, että ilahduttavasti maallistunut muslimivaltio Turkki ei sittenkään liittyisi Unioniin?
Mikäli kristillisyys kirjattaisiin perustuslakiin, luotaisiin pohja mahdollisille muihin katsomuksiin kohdistuville sortotoimille. Samalla voitaisiin nähdäkseni haudata toivo siitä, että eri katsomusryhmittymät joskus eläisivät rauhanomaista rinnakkais- tai yhteiseloa. Eikö rakennettaisi mieluummin parempaa huomista kaikille, ei pelkästään kristityille? Vai pelkäävätkö kristityt, ettei oma uskonto pärjäisi tasa-arvoisessa EU:ssa?
Tomi S. Mäkinen
Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.12.2003.