Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä

Kirkolle supertuplajättipotti yhteisöveroarvonnassa

Suomessa, toisin kuin sivistysmaissa, ei näköjään päästä eroon valtiouskonnosta ja sen aiheuttamista verorasituksista. Nämä verorasitukset kohdistetaan myös uskonnottomaan ja toisuskoiseen osaan kansasta.

Valtiovarainministeriö (vvm) on ilmoittanut aikovansa ehdottaa evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisövero-osuutta korvattavaksi lakisääteisellä valtionavulla. Ministeriö kirjaisi kuluttajahintaindeksiin sidotun avun lakiin. Asiaa selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä valtiovarainministeriölle perjantaina 10.5. Valtionavun taso olisi noin 75-90 miljoonaa euroa vuodessa, ja se maksettaisiin kirkon keskusrahastolle, joka jakaisi varat edelleen seurakunnille. Seurakuntien yhteisövero-osuuden arvioidaan olevan tänä vuonna noin yhdeksänkymmentä miljoonaa euroa.

Tässä vvm on nyt niin monopolien myötäisellä asialla, että olisi saatettava Euroopan kilpailuviranomaisten, ihmisoikeuskomission tai EY:n tuomioistuimen tutkittavaksi se, voidaanko verottaa myös muita kuin varsinaisia verovelvollisia, joita tässä tapauksessa ovat vain kirkon jäsenet.

Yhä harvempi Suomen väestöstä kuitenkin enää kuuluu uskontokuntiin. Koko väestöstä 13 prosenttia ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Viime vuoden lopussa heitä oli jo 670 000, mikä on 12 000 enemmän kuin vuonna 2001. Myös juhlatavat ovat muuttuneet. Rippikoulun sijasta käydään mieluusti uskonnoton Prometheus-leiri, ja kirkkohäiden sijasta vihkiydytään "siviilissä". Siviilivihkimisen valitsee kolmasosa pareista.

Kirkko ja sen edustama ideologia on edelleen vallanpitäjille oivallinen kontrollikeino. Siksi kirkko ansaitsee vallanpitäjien mielestä supertuplajättipotin: menetetyn 90 miljoonan sijaan 75-90 miljoonaa euroa, mutta nyt "avustukseksi" nimettynä pakkoverona.

Kirkko pitää erottaa valtiosta, ja uskonnon pakko-opetus kouluissa on lopetettava. Tästä opetuksesta on tehtävä oppilaille vapaaehtoista, ja vastuu opetuksesta on siirrettävä kirkolle. Sen on myös vastattava kustannuksistaan jäsentensä voimin, eli jäsenmaksutuloilla. Kirkko ei mieluusti korota jäsentensä helposti nähtävillä olevaa kirkollisveroa, koska sitä korotettaessa monet huomaisivat maksavansa tyhjästä tätäkin maksua.

Toisaalta valtiovarainministeriö voisi kyllä ehdottaa myös erityisen "pakana-alennuksen" saamista uskonnottomien verotukseen.

Jorma Metsäranta

Julkaistu Aamulehdessä 23.5.2002.