Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä
Nimimerkki Kaikella rajansa on pahoittanut mielensä (Miksi kirkko vaikenee?, Al 17.1.) siitä, että presidentti "ei toivottanut kansalleen Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan". Myöskään homojen ja lesbojen liittojen virallistamista hän ei hyväksy.
"Miksi Suomen lait ovat kristitylle kansalle tärkeämpiä kuin Jumalan lait?" hän kysyy ja ihmettelee samalla, että "miksi ei nousta barrikadeille?". Yritän vastata.
Jumalan siunauksen pois jättäminen presidentin uudenvuodenpuheesta oli hyvä ratkaisu. Huomattava osa suomalaisista ei ole uskovaisia ja maassa on myös muitakin kuin kristityt. Monet pitävät jumalia ihmisten itsensä keksiminä taruolentoina, ei tosina. Sellaisten siunauksen toivottaminen loukkaa uskonnotonta kansalaista. Parasta on, että presidentti on puolueeton eri vakaumusten suhteen. Hyvä, että Ahtisaaren uskovaisten mielistely loppui!
Harvat uskontotieteen tutkijatkaan enää uskovat kristinuskon perusväittämiin. Johtavan papiston suurin pelko taitaakin olla se, että kansalle paljastuu, että vuosisatoja sille tuputettu oppi ei olekaan totta ja miten silloin käy kirkon vallalle
Se on myös hyvä, että tässä maassa noudatetaan Suomen eduskunnan säätämiä ja hyväksymiä lakeja eikä mitään nimimerkin esittämiä "Jumalan lakeja" - mitä hän nyt niillä tarkoittaneekaan. Olen varma, että nimimerkki Kaikella rajansa on kuitenkin tyytyväinen, että hän ei asu sentään Iranissa, jossa kansaa hallitaan Jumalan lakien nojalla.
Me suomalaiset olemme ylpeitä pyrkimyksestämme suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon. Osoituksena siitä usein viittaamme ruotsinkielisten (n. 5% väestöstä) asemaan ja oikeuksiin. Uskovaisten kohdalla ja myös em. nimimerkin kohdalla tuo kunnioitettava pyrkimys kuitenkin loppuu heti alkuunsa, kun puhutaan homojen ja lesbojen oikeuksista. Heitäkin lienee Suomessa suurin piirtein saman verran kuin ruotsinkielisiä.
Minusta uskovaistenkin olisi hyvä lopulta myöntää, että homoseksuaalisuus on tosiasia, joka ei mihinkään katoa. Samalla tavalla kuin osa meistä on vasenkätisiä, osa on homoja tai lesboja. Yksilön seksuaalista identiteettiä on käytännössä mahdotonta muuttaa. Lupa rakastaa ketä haluaa on ihmisen perusoikeus. Tavoitteenamme tulee olla, että asetumme kaikissa tilanteissa yhteiskunnassa syrjityn ja ahdistetun ihmisen puolustajaksi. Tämän pitäisi kelvata myös uskovaisille, eikö totta - ilman barrikadeille nousua?
Teuvo Kantola
VTM, vapaa-ajattelija
Julkaistu Aamulehdessä 30.1.2001