Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä
Nimimerkki TJ esitti kirjoituksessaan Kouluissa rukoilua vaikeutetaan (Al 20.11.), että Jeesukseen uskovat oppilaat/opiskelijat perustaisivat oppilaitoksiinsa rukouspiirejä vastalauseena lakiesitykselle, joka TJ:n mukaan "vaikeuttaisi kouluissa rukoilemaan kokoontumista ja siten loukkaisi perusoikeuksiamme".
Olen TJ:n kanssa täysin eri mieltä. Valtion ja kunnan rahoittamat oppilaitokset eivät ole minkään uskontokunnan uskonnonharjoittamispaikkoja. Kristittyjen rukouskäytäntö perustuu juutalaiseen Vanhan testamentin perintöön ja on keskeinen osa jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Myös islamilaisuuteen kuuluu rukoilu. Kunnon muslimi, joita Suomessakin jo on tuhansia, kumartuu viisi kertaa päivässä rähmälleen Mekkaa kohti rukoilemaan.
Rukouksessa uskonto ja magia liittyvät kiinteästi yhteen. Nimillä Jeesus tai katolisten käyttämillä Pater noster ja Ave Maria on niin maaginen voima, että niiden käytössä voidaan puhua loitsusta. Mutta niiden nimeen vannomisen paikka ei ole suomalainen koulu!
Koululaitoksen tunnustuksellinen uskonnonopetus tulisi siirtää kokonaan eri uskontokuntien omaksi tehtäväksi. Valtion ei tule tukea kristillisen mytologian opetusta eikä suosia johonkin kuviteltuun jumalaan uskomista. Kouluissa tulisi opettaa vain uskontojen historiaa ja perustiedot nykyisistä suurimmista uskonnoista. Koulujen tehtävänä tulisi siis olla vain luotettavien tosiasioiden ja käytännön taitojen sekä kriittisen ajattelun opettaminen.
Kun koulutetut ihmiset nykyisin suhtautuvat tieteellisen tarkasti esim. kaikkien elintarvikkeiden laatuun, ilman ja veden puhtauteen, asuinympäristön siisteyteen, huolestuvat korkeasta verenpaineesta ja kolesteroliarvoista, eikö olisi jo aika käyttää samanlaista ajattelua myös uskontojen suhteen.
Tietomme maailmankaikkeudesta ja kulttuurien kehityksestä ovat jo nyt sellaiset, että voimme perustellusti luopua nykyuskontojen jumalakuvista. Ne ilmentävät samanlaista taikauskoa kuin vanhat heimouskonnot ja antiikin uskonnot omana aikanaan.
Teuvo Kantola
Julkaistu Aamulehdessä 25.11.2002