Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä
Kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk) kertoi kirjoituksessaan Kristillinen kasvatus on keskeinen arvopohjamme (Al 7.1.) valmistelevansa lakialoitetta "joka selkeyttäisi uudelleen aamunavausten luonteen koulun uskonnollisen ja eettisen kasvatuksen mukaiseksi".
Uskonnonvapauslain käsittelyn yhteydessä käyty keskustelu on hänessä synnyttänyt pelon, että "uskonnonopetuksessa ja koulussa ei saisi olla uskonnonharjoittamista". Oinosen mukaan tämä on "pyrkimys heikentää tai jopa romuttaa koulun kristillistä kasvatusta", "Virsilaululla ja rukouksella on edelleen oltava sijansa koulutyössä."
Rohkenen olla näissä asioissa Oinosen kanssa eri mieltä. Me emme elä enää 1900-luvun alkupuolta, meillä on uskonnonvapaus, siis vapaus olla myös uskontomyytteihin uskomatta ja niiden riittejä noudattamatta. Arviolta jo yli 700000 suomalaista ei kuulu kirkkoon ja jopa kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa kirkon jäsenistäkään ei usko kristinuskon perusväittämäiin.
Miksi siis meidän yhteiskuntamme rahoittamassa koululaitoksessa pitäisi opettaa tunnustuksellista evankelisluterilaista uskontoa ja sen harjoittamista? Uskontojen opetuksen tulisi olla kotien ja eri uskontokuntien tehtävä, ei koulun. Näin uskontojen piiriin jäisivät ne, jotka todella uskovat ja ns. tapauskovaiset jäisivät pois.
Tunnustuksellisten uskontojen opettaminen kouluissa on pulmallista myös sen vuoksi, että muiden kirjallisten aineiden pohjana ovat todeksi osoitetut asiat, mutta uskontojen perusväittämien kohdalla näin ei ole (kuoleman jälkeinen elämä, jumalien olemassaolo, enkelit, helvetti jms.). Nyt uskonnontunnilla oppilaiden pitää unohtaa, mitä he ovat oppineet fysiikan tunnilla ja fysiikan tunnilla taas on paras unohtaa mitä he ovat oppineet uskonnon tunnilla. Tämä siksi, että kirkolla on valta määrätä Raamatun tarinoiden opettamisesta (vedet viiniksi, veden päällä kävelemistä, kuolleista herättämistä), jossa tieteen tuloksilla ei ole mitään virkaa.
Oinonen on myös siitä huolissaan, että jos kristillistä kasvatusta ei koulussa harjoitettaisi, niin olisiko silloin lapsilla riittävästi arvoja ja ihanteita ja tulisiko heistä vastuullisia kansalaisia. Tottakai! Historiassa, biologiassa, psykologiassa, elämänkatsomustiedossa ja muissakin oppiaineessa on tietty eettinen ja moraalinen aines. Niissä käsitellään ihmistä ja hänen ongelmiaan, kasvatetaan kriittisiä, ajattelevia nuoria, joiden moraali ja lähimmäisenrakkaus ovat korkealla tasolla. Älä tapa, älä varasta ovat yleismaailmaisia varsin hyviä neuvoja, ei kristinusko voi niitä omia itselleen.
Maailmaa on katsottava sellaisena kuin se on, ei kannata tehdä turhia hypoteeseja. Maailmankaikkeuden synty ja tähtitiede, evoluutio, ihmisen psykologia jne. tunnetaan jo varsin hyvin. Mutta me emme tunne mitään luojaa tai "tuonpuoleista vaikuttajaa" tai yliluonnollista ihmisparan auttajaa, vaan meidän on tultava toimeen omillamme. Kun tämä tunnustetaan, loppuvat uskonsodat ja toivottavasti myös naisten alistaminen, homojen ja lesbojen syrjintä, ihmisten pelottelu mm. helvetillä ja alkaa uusi oikeudenmukainen maailma.
Seija Honkapää kertoi kirjoituksessaan Aiheesta hyvästi järki, tervetuloa usko (Al 9.1.), että Pirkkahallissa uudenvuoden aattona julisti sanomaa pastori Daniel Ekechukwu Nigeriasta. Tämä pastori oli kuulemma vuosi sitten kuollut liikenneonnettomuudessa. Hänen vaimonsa oli vienyt kolme päivää kuolleena olleen miehensä evankelista Reinhard Bonken kokoukseen, jossa tämä kuollut pastori heräsi kuolleista.
Kolme päivää kuolleena olleen eläväksi tulo on täysin mahdotonta. Jos näin olisi todella tapahtunut eli olisi pystytty vedenpitävästi todistamaan tämä ihme, se olisi nykyaikana sellainen uutispommi, että siitä olisi puhuttu joka tiedotusvälineessä ympäri maapallon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Kuka tästä huijauksesta kantaa vastuun ja mikä se on? Saako näissä hurmosliikkeen kokouksissa puhua mitä vaan ja valehdella tietoisesti?
Teuvo Kantola
Julkaistu Aamulehdessä 13.1.2003