Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä
Edellisessä Asiat -liitteessä Timo Leino vastusti eutanasiaa ja kuolevan nukuttamista. Leino kirjoittaa vastineena Helsingin sanomien pääkirjoitukseen näin: "Mistä juontaa tällainen oikeus? Onko nykyihmiselle kaiken oltava aina helppoa, kuolemankin?".
Elämä on tietenkin enemmän oikeus kuin velvollisuus. Täällä maan päällä on kiva tallustaa.
Elämän voi toki nähdä myös velvollisuutena joko läheisiä tai koko yhteiskuntaa kohtaan. Voidaan ajatella, että minulla terveenä aikuisena on velvollisuus huolehtia erityisesti perheestäni tai laajemmin elää ja toimia koko yhteiskunnan hyödyksi.
Mutta Leinon kirjoituksessa ei ollut kyse tästä. Nähdäkseni Leino esittää, että ihmisellä on jonkinlainen pyhä velvollisuus elää, että itsemurha olisi väärin silloinkin kun kuolema joka tapauksessa seuraa muutaman päivän tai viikon kuluessa.
Tällaista ajattelua esiintyy uskonnoissa. Esimerkiksi islam yksiselitteisesti kieltää itsemurhan, ja perusteluna on Allahin käsky. Jos jätämme uskonnot huomiotta, voidaan tekoja voidaan arvioida vain niiden seurausten perusteella. Silloin ei mikään teko ole silloin itsessään, tilanteesta ja seurauksista riippumatta, väärin.
Haluaisinkin esittää Leinolle käänteisen kysymyksen: Mistä juontaa velvollisuus elää? Onko nykyihmiselle joidenkin asioiden oltava välttämättä vaikeita, esimerkiksi kuoleman?
Jori Mäntysalo
Julkaistu Aamulehden Asiat-liitteessä 19.11.2006