Tampereen Vapaa-ajattelijat / sekalaisia tekstejä

Kirkon yhteisövero tulisi poistaa

"Kirkon julistama sanoma on yksilötasolla mitä tärkeintä ja kirkon tekemä työ yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää", kirjoittaa Jyri Nikander (Al 11.12.1999). Hänen mielestään kirkon yhteisöveroa ei tulisi leikata.

Kirkko joutuu luopumaan vasta n. kolmasosasta yhteisöverotuloja. Valtion lisäksi verotusoikeus on evankelisluterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Muut seurakunnat tai kirkot eivät maassamme saa verottaa eivätkä pääse osallisiksi yhteisöveromiljoonistakaan.

Mistä johtuu, että kirkko toimisi mieluusti yhteisöverovaroilla ja jättäisi oman veroprosenttinsa korottamatta? Se johtuu tietysti siitä, että silloin yhä useammat ihmiset huomaisivat maksavansa turhasta ja eroaisivat kirkosta. Nyt ei tavan normaali evankelisluterilainen tai ortodoksi edes huomaa kirkkoruhtinaan käyneen taskuillaan. Läänityksenomainen yhteisöverotus on ollut oivallinen puskuri, ja sen turvin kirkot eivät ole jäseniään verottaneet niin paljon kuin olisi oikeasti pitänyt verottaa.

"Kirkko hoitaa hautausmaita ja onhan kirkolla vielä keskusrekisterikin", sanoo Nikander. Hautausmaat ovat kirkolle tuottoisa bisnes, ja jäsenrekisterin ylläpidosta aiheutuvia kuluja ei pitäisi maksattaa kirkkoon kuulumattomilla.

Vuonna 1996 kirkko peri jokaiselta veroa maksavalta yritykseltä itselleen 3,36 prosenttia kokonaisyhteisöveropotista. Viime vuonna kirkon osuus yhteisöverosta oli 3,00 prosenttia ja kuluvana vuonna kirkon osuus on 2,00 prosenttia.Lipposen hallituksen ohjelmassa todetaan, että kirkon osuutta pienennetään edelleen, mutta sen tarkemmin suuruudesta ei kerrota. Hallitusohjelman tiedotustilaisuudessa pääministeri sanoi, että kirkolta otetaan nykyisestä yhteisövero-osuudesta (siis 2 %) pois kolmannes (eli 0,66 %). Jos kirkolta otetaan todella pois pääministerin lupaama kolmannes, ensi vuonna kirkon osuus yhteisöverosta on enää 1,36 prosenttia.

Tuo loppukin olisi saatava pois, mutta kun on kyse politiikasta, se on vaikea tehtävä. Yhteisövero on epäoikeudenmukainen, sillä sitä joutuvat maksamaan myös sellaiset yritykset, joiden omistajat eivät kuulu kirkkoon.

Minulla ei ole saatavilla tuoreita lukuja, mutta viime vuodelta on arvioitu, että kirkko sai yhteisöiltä veroa noin 800 miljoonaa markkaa. Nokia-konserni maksaa yksin arviolta noin 50 miljoonaa veroa kirkolle. Mitähän tästä tykkäävät ne yli 80 prosenttia Nokian omistajista, jotka eivät kuulu kirkkoon? Suurin osa Nokian omistajista ei edes tiedä maksavansa veroa _protestanttiselle_ kirkolle.

Uskonto ja uskonnollisuus ovat yksityisasioita. Miksi kahdella kirkkokunnalla pitäisi olla ja on hengellinen ja taloudellinen etuoikeus ja ylivalta myös uskonnottomien ja toisuskoisten kansalaisten yli?

Aamulehdessä muutama viikko sitten olleen uutisen mukaan seurakunnat ovat myös jo budjetoineet varojaan mm. syrjäytyneiden auttamiseen, lähetystyöhön ja kehitystyön tukemiseen. Kirkon kirstun ylin vartija, kirkkoneuvos Reijo Lehtinen ei näe vaihtoehtoja, ja hänen mielestään seurakuntien pitäisikin luopua sosiaalipuolen toiminnasta, "joka ei kirkolle kuulu ja josta ei ole oikein kenellekään iloa. Sellaista toimintaa on pikkuhiljaa siirretty kunnista seurakuntien harteille", sanoo Lehtinen.

Jorma Metsäranta

Julkaistu lyhennettynä Aamulehdessä joulukuussa 1999